Kolumni: Menestyminen vaatii tahtoa, toistoa ja oppimista

Kari-Pekka Issakainen

Kari-Pekka Issakainen

Ihmisen elämässä on monenlaisia tavoiteltavia asioita. Yksi niistä on menestyminen. Sitä meistä jokainen, ainakin melkein, tavoittelee enemmän tai vähemmän koko elämänsä ajan. Välillä ihminen tavoittelee menestystä määrätietoisesti ja välillä tiedostamattaan.

Erään määritelmän mukaan menestys tarkoittaa tavoitteiden onnistunutta tavoittamista. Taloudessa ja liike-elämässä menestyksellä tarkoitetaan taloudellista menestymistä, joka puolestaan tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin kilpailukyky. Työelämässä menestymiseen on perinteisesti liitetty korkeaan asemaan nouseminen, suuret tulot ja hyvät henkilökohtaiset edut.

Tutkimusten mukaan menestyminen on yhä enemmän onnistumisia, merkityksellisyyden kokemuksia sekä mielekästä tekemistä. Viime vuonna julkaistun Nuorten tulevaisuusraportti 2020-tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia nuorista pitää työelämässä menestymistä tärkeänä. Alanvalinnassa nykynuorille tärkeitä perusteita ovat hyvä palkkaus, eli raha ja kiinnostavat työtehtävät. Monille työn mielekkyys ja kiinnostavuus ovat rahaa merkityksellisempiä.

Menestyminen vaatii oppimista ja opiskelua. Harva oppii kerralla ja sormia napsauttamalla, eikä kukaan taida olla seppä syntyessään. Maailma on täynnä menestystä opettavia ja siihen ohjaavia kirjoja sekä oppaita.

Yksi sellainen on Malcolm Gladwell, joka kirjoitti vuonna 2009 Outliers – the story of success, eli suomennettuna Kuka menestyy ja miksi?. Gladwell teki kirjassaan tunnetuksi 10 000 tunnin säännön. Sen mukaan huipulle pääseminen asiassa kuin asiassa edellyttää 10 000 tuntia kovaa työtä, esimerkiksi 1 000 tuntia vuodessa 10 vuoden ajan. Toisen arvion mukaan se tarkoittaa käytännössä suunnilleen viiden vuoden yhtämittaista tekemistä kahdeksan tunnin työpäivissä. Enemmän todellisemman aikataulun mukaan se käytännössä merkitsisi 10-20 vuoden harjoittelua.

Alkujaan tuo 10 000 tunnin sääntö on ruotsalaisen psykologian professorin K. Anders Ericssonin 1990-luvulla esittämä teoria. Hän ja Gladwell ovat ajan myötä joutuneet päivittämään teoriaansa. Ericssonin mukaan huippuosaamiseen ei riitä enää tuo 10 000 tunnin harjoittelu, vaan siihen vaaditaan jopa 25 000 tunnin treenausta.

Ihminen voi omalla ajattelutavallaan auttaa itseään menestymään, täytyy vain uskoa omaan kykyyn oppia ja kehittyä.

Menestyminen ei siis ole helppoa.

Menestyäkseen missä tahansa ihmisen täytyy hankkia ensin siihen tarvittava osaaminen ja yleensä siihen kuluu aikaa. Vähempikin riittää kuin tuo Erikssonin ja Gladwellin määrittelemä 10 000 tunnin harjoittelu.

Esimerkiksi sellainen herra kuin Josh Kaufman kertoo kirjassaan First 20 hours, että uuden taidon voi oppia vain 20 tunnissa. Käytännössä se tarkoittaa noin 30 minuutin harjoittelua päivässä kuukauden ajan. Siinä liikutaan jo vähän tolkullisemmissa lukemissa.

Avaintekijä on säännöllinen harjoittelu. Vaikka näillä opeilla ei tulisikaan parhaista parhaimmaksi, niin melko hyväksi kuitenkin tai ainakin keskiveroa paremmaksi.

Harjoittelun lisäksi ja ohella menestymisessä tärkeää on tahtominen. Ihminen voi omalla ajattelutavallaan auttaa itseään menestymään, täytyy vain uskoa omaan kykyynsä oppia ja kehittyä.

Mihin kaikkeen sitä ihminen pystyykään jos vain tarpeeksi tahtoo?

Ihan mihin vain haluaa.

Kommentoi