Pieksämäen väkiluku on vähentynyt sadoilla hengillä viime vuosina. 300 hengen vähennys tarkoittaa 0,5 veroprosentin tuoton menetystä. Ennusteen mukaan 20 vuoden kuluttua täällä asuu alle 14000 henkeä!
Olemme voineet lukea tahdosta lisätä elinvoimaisuutta ja luetteloita siitä, mitä pitäisi tehdä. Minunkin mielestäni pitäisi. Pitäisi nähdä muutamaa vuotta kauemmas ja arvioida päätettäväksi tulevia asioita kunnan kokonaisedun kannalta.
Pieksämäki tarvitsee yrityksiä, jotka pystyvät työllistämään ja tahtovat tehdä sen. Toivon yrityksille menestystä, palkanmaksukykyä, kykyä markkinaehtoiseen toimintaan, halua säilyttää yksikkönsä Pieksämäellä ja jopa kasvattaa niitä.
Lisää väkeä tulee pääosin vain työn tai opiskelupaikan vuoksi. Jokunen seniori voi palata kotiseudulleen.
Pieksämäen kaupungilla on kohtuulliset palvelut enkä usko, että palveluvalikko aiheuttaa poismuuttoa. Sen sijaan työpaikkojen ja korkeakoulutasoisten opiskelupaikkojen puute sekä Pieksämäen tulevaisuudennäkymät karistavat uskoa tähän seutuun. Viime vuosien kunnallisesta päätöksentekokulttuuristakin on voinut saada ankean kuvan.
Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja kaikista opiskelupaikoista on pidettävä kynsin hampain kiinni. Ne tuovat elinvoimaa: ammattitaitoista työvoimaa, asukkaita ainakin opintojen lähijaksojen ajaksi, opettajia asumaan ja maksamaan veronsa kaupunkiin, liikevaihtoa paikallisille yrityksille. Hankkeet, joissa kaupungin pienehköllä omalla panoksella saadaan toimintojen kehittämiseen moninkertainen lisärahoitus ulkopuolelta, ovat kannatettavia.
Kuntalaisista on huolehdittava koko kunnan alueella, muttei se välttämättä tarkoita rakennuksia ja varustuksia, vaan myös liikkuvia eri alojen palveluita pyörillä, kuten kirjastoauto. Uudet viestimisvälineet voivat korvata vanhoja toimintoja. Tietysti on pidettävä erityisjärjestelyin huolta niistä, jotka eivät pysty toimimaan digiajan välineillä. On turha luvata palveluita kertomatta, mistä rahoitetaan, mistä otetaan pois vai korotetaanko veroja.
Kun 40 vuotta sitten tulin Pieksämäelle, ihmettelin, miten niin ruma kaupungintalo on pystytetty kauniille Pieksäjärven rannalle. Nyt keskustellaan kaavasta. Äkkiä ja asiaan perehtymättä ajattelin, ettei rantaa saa pilata taloilla. Sitten kaupungin nettisivuilta löytyi mm. kaupunginjohtajan blogikirjoitus, jossa nousee esiin herättäviä, kiistattomia tosiasioita.
Kaavan hyväksyminen ei tarkoita, että rakentaminen alkaa. Löytyykö rohkea rakennuttaja? Olisiko uskoa Pieksämäkeen?
Tietysti kesän tapahtumille pitää olla tilaa, mutta tuottoa pitää olla läpi vuoden muutaman viikonlopun sijaan. Rantaa ja puistoa on aika paljon ja kaavassa puisto kasvaisi. Sen sijaan veronmaksajat vähenevät, nuoret lähtevät, syntyvyys laskee, huoltosuhde huononee, kaupungin palkanmaksuvara pienenee ja yritysten paikallinen asiakaskunta supistuu...kuinka pieneksi?
Lainoittavatko pankit enää mitään rakentamista Pieksämäelle, siis edes kerrostalojen välttämättömiä peruskorjauksia? Mielikuvitukseni saa minut kysymään sitäkin, karkotetaanko huonoilla päätöksillä hyvätuloisia työntekijöitä ja menestyviä yrityksiä Pieksämäeltä ja onko niin jo käynyt?
Pitäisi pyrkiä sovittelemaan näkökantoja. Pitäisi tehdä yhteistyötä, kun on kaupungin tulevaisuudesta kyse.
Ja siitä rannasta...ei siihen varmaan rumempaa nouse, jos mitään.
kunnallisvaaliehdokas (sdp)