Mielipide | Nielumetsämme EU:n ilmastolaskentaan

Ilmastokamppailu etenee. Joko metsiemme hyvä hiilimetsänhoito pääsee siihen mukaan? Sitä ounastelee EU:n uusi metsälinjaus, missä kaikkia yli 13 hehtaarin metsätiloja ehdotetaan hiilidioksidin taselaskelmiin.

Taselaskelmat tarvitsevat tarkkoja laskelmia metsien puuvarastoista. Luke on mitannut metsiämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla 13 kertaa, vuodesta 1921 lähtien. Tuorein laskenta on jaksolle 2015–2019 (keskivuosi 2017). Kasvavissa nielumetsissämme oli puuta 2482 miljoonaa kuutiota.

Vuosikasvunsa pohjalta nielumetsien pinta-alaan lasketaan varsinainen metsämaa (kasvua vähintään yksi kuutio hehtaarilla vuodessa) ja kitumaa (kasvua 0,1–1,0 kuutiota). Vuonna 2017 nielumetsien pinta-ala oli 22,8 miljoonaa hehtaaria. Yhtä nielumetsän hehtaaria kohti meillä oli puuta 109 kuutiota.

Keskikuutiosta on laskettavissa hiililuku. Se kertoo, paljonko nielumetsän hehtaarille on varastoitunut alkuainehiiltä. Mukaan lasketaan rungot, oksat, lehvästö ja karkeat juuret. Vuonna 2017 hiililukumme oli 38,7 tonnia hiiltä keskimääräistä nielumetsän hehtaariamme kohti.

Hakkuista huolimatta hiililukumme kasvaa noin puolella tonnilla vuodessa. Vuonna 2021 laskennallinen hiilen virta tulee olemaan 531 kiloa alkuainehiiltä vuotta ja nielumetsän keskihehtaaria kohti.

Vuodesta 2004 lähtien EU on hinnoitellut ilmastohiilen. Huhtikuun loppupuolella sen arvo oli 172 euroa alkuainehiilen tonnilta.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena.

Jos laskuttaisimme huhtikuun hinnoin EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen virrastamme, tulos olisi melkoinen. Yhtä nielumetsän hehtaaria kohti vuoden 2021 laskutus olisi 91,5 euroa vuodessa. Koko nielumetsien alalta vuosilaskutus olisi 2077 miljoonaa euroa. Keskimäärin kukin suomalainen voisi kuitata EU:lta metsähiilen rahaa 375 euroa vuodessa.

Ilmastokamppailussa hiilen virroilla on niin mittava rahallinen arvonsa, että se alkaa kiinnostaa verohallintoa ennemmin tai myöhemmin. Ilmastonmuutoksen merkitys on sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilivirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.

EU:n tuoreeseen normitukseen pohjaten yli 13 hehtaarin metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät voisivat vuosittain ilmoittaa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä esimerkiksi metsaan.fi palvelulla tai kännykkäsovelluksella.

Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän edellisen vuoden hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi ylempi verohallinto, vuosittaisen kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut ilmastopäästön.

Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti

Kuusamo