Kolumni: Sain koronarokotuksen ja olen edelleen elossa

Kari-Pekka Issakainen

Kari-Pekka Issakainen

Harvaa asia ihmiset odottavat tällä hetkellä yhtä paljon kuin koronarokotetta. Paitsi ehkä lapsena joulua. Odotus kuitenkin palkitaan ja rokotukset ovat päässeet jo mukavaan vauhtiin. Jatkossa tahti vain tiivistyy ja yhä useammat pääsevät käymään piikillä. Koska kyse on vapaaehtoisesta asiasta, niin kukaan ei joudu vastentahtoisesti piikitettäväksi vaan kaikki perustuu omaan tahtoon.

Sain oman ensimmäisen koronarokotteeni torstaina. Pääsin piikille ennen oman ikäluokkani varsinaista rokotusvuoroa, koska olen riskiryhmäläinen. Vaikeasta uniapneasta oli tässä tapauksessa ensimmäistä kertaa konkreettista hyötyä.

Rokotustapahtuma oli kaltaiselleni entiselle piikkikammoiselle jopa miellyttävä kokemus. Varsinaista rokotusta en kunnolla edes tuntenut. Koko toimenpide oli ohi nopeammin kuin olisin ehtinyt edes kissaa sanomaan. Tätä kirjoittaessani rokotuksesta on kulunut noin kymmenen tuntia. Olen edelleen elossa, eikä minkäänlaisia haittavaikutuksia ole tähän mennessä ilmennyt. Ei edes pienen pieniä haittatuntemuksia ole ollut, vaikka kuinka olen yrittänyt tarkkaavaisesti omaa olotilaani seurata.

Tilastokeskus toteuttaa valtioneuvoston toimeksiannosta koronatilanteeseen liittyvää Kansalaispulssi-kyselyä, jonka tuloksia löytyy valtioneuvoston nettisivuilta. Kyselyssä kysytään kansalaisten mielipiteitä esimerkiksi viranomaisten toiminnasta, omasta mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen ja ohjeiden noudattamisesta.

Viimeisimmässä Kansalaispulssissa valtaosa vastanneista aikoo hankkia tai on jo hankkinut koronarokotteen. Ainoastaan kymmenisen prosenttia vastaajista ei aio ottaa koronarokotetta. Suhtautuminen vaihtelee ikävuosittain. Esimerkiksi alle kolmekymppisistä vastaajista 58 prosenttia on täysin rokotteen ottamisen kannalla. Vastaavasti yli kuusikymppisistä 85 prosenttia ottaa rokotteen kun sellainen tulee saataville.

Suurin osa vastaajista on melko tai täysin samaa mieltä, että rokottaminen on hyvä tapa suojautua tauteja vastaan. Vain hyvin pieni osuus on asiassa täysin eri mieltä.

Rokotustapahtuma oli kaltaiselleni entiselle piikkikammoiselle jopa miellyttävä kokemus.

Kansalaispulssi osoittaa myös sen, että me suomalaiset suhtaudumme koronakriisiin hyvin rauhallisesti ja luottavaisesti. Julkisesta keskustelusta voisi helposti päätellä toisin, mutta kansan syvät ja hiljaiset rivit tuntuvat luottavan lujasti niin valtiovaltaan kuin terveydenhuoltoon. Samoin valtaosa suomalaisista luottaa myös toisiin ihmisiin edes jotenkin.

Kaikkeen näyttää tottuvan ja myös koronan kanssa tuntuu oppivan elämään. Vielä vuosi sitten tilanne oli täysin toisenlainen ja koronan aiheuttama poikkeustila sekä yhteiskunnan sulkeminen tuntui monesta hyvin pelottavalta. Nyt koronasta on tullut tietyllä tavalla osa meidän kaikkien jokapäiväistä elämää.

Vaikka tähän kaikkeen on jo päässyt turtumaan, niin silti esimerkiksi koronarokotteisiin liittyvä disinfromaatio jaksaa edelleen ihmetyttää. Vaikka jokainen saa hoitaa omaa terveyttään niin kuin haluaa ja parhaaksi näkee, niin koronaepidemian täytyy ajatella laajemmin. Rokotteen antama suoja on käytännössä ainoa järkevä tapa saada maailmanlaajuinen pandemia laantumaan.

Toivottavasti pahasti takkuillut rokotetuotanto saadaan viimeinkin toimimaan. Se on ainoa keino päästä nauttimaan kesästä edes jotenkin normaalisti.

Kommentoi