Pieksämäen Lehdessä 10.4. oli viranhaltijoiden valintaa ja asemaa kuvaava kirjoitus lainsäädäntöön ja hallintosäännön määräyksiin perustuvine tosiasioineen. Lisäksi kirjoitus sisälsi joitakin väitteitä, jotka voi uskoa tai olla uskomatta.
Esimerkiksi, ettei virkavastuulla toimimista voi verrata työhön yrityksessä. Miksei? Kaikkihan toivovat hyvää tulosta. Puhunkin enemmän henkilöstöpolitiikasta kuin muutaman kymmenen viran täytöstä lähivuosina.
Julkisen vallan käyttö viran hoidossa ei poista sitä etua, mikä syntyy, kun työntekijä on tavoitteisiin sitoutunut, oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen, tulosta ja vaikuttavuutta hakeva vaikkapa opettajana. Mielestäni nämä ominaisuudet parantavat tulosta kaikenlaisissa organisaatioissa. Tuloksen mittarit voivat olla erilaisia. Jos kuntaorganisaatio toimii hyvin, se näkyy myös veroprosentissa.
Oman tehtäväkokonaisuutensa omistaminen, valta ja vastuu, lisää esimiehen ja työntekijän motivaatioita. Se voisi myös estää ” leipääntymistä”, jota muistan julkisissakin organisaatioissa pelätyn.
Esimies tietää yksikön osaamisprofiilin, sen täydentämistarpeet ja kulttuurin sekä hiljaisen tiedon ja osaamisen, joita voi olla vaikea kuvata lautakunnalle ainakaan kirjallisesti. Jos lautakunnan kanta voittaa esittelijän kannan, käy niin, ettei esittelijä saanut valita sitä henkilöä, jonka arvioi parhaaksi työtehtävän tuloksellisuuden kannalta.
Mitä vaikuttaa yksikön ilmapiiriin, kun työntekijä saa tietää, ettei hän ollut esimiehensä valinta? Kantaako lautakunta vastuun valinnoistaan ja parantaa ”tulehdukset”? Jos olikin väärä valinta, niin esittelijän vastuullahan se ei ole, jos on oikein kirjattu pöytäkirjaan. Työilmapiiri suuresti on.
Lautakunta siis nyt valitsee esimiehelle viranhaltijat ”työkaluiksi”. Onko valituksi tullut henkilö enemmän vastuussa lautakunnalle kuin esimiehelleen ... tai ei ollenkaan esimiehelleen? Miten alaisen oikeusturva paranee, kun hän on vastuussa monijäseniselle lautakunnalle? Irtisanomisperusteet löytyvät laista eikä esimieskään voi niitä sivuuttaa. Tahtooko lautakunta puuttua työnjohdollisiin tehtäviin? Linjaorganisaatiossa esimiehelläkin on esimies ongelmatilanteita varten.
Ymmärrän, että esimiehillä ja organisaatioilla on ansana palkata itsensä kaltaisia tai helppoja työntekijöitä, jotka eivät kyseenalaista menettelytapoja eivätkä ideoillaan turhaan häiritse yhteisöä. Toisiko monijäseninen valintaelin tähän ratkaisun, sitä en tiedä.
Vallan ja vastuun rajojen lisäksi tärkeää on myös, miten saatua valtaa ja vastuuta käytetään. Kun työntekijälle annetaan vastuuta, motivoituminen voi lisätä osaamista, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. Onnistumisen kokemukset ovat palkitsevia. Vai eikö näin saa ajatella julkisessa organisaatiossa? Palkoilla voi olla vaikeaa kilpailla osaajista.
Ansiovertailun ja mahdollisen haastattelun tms. jälkeen viran täytöstä kirjoitetaan päätöspöytäkirja ja se annetaan asianmukaisesti tiedoksi. Valitusaikana voi valittaa. En näe, mitä lisäarvoa avoimuuteen syntyy siitä, että esim. opettajavalinnoissa on mukana poliittinen, monijäseninen lautakunta.
Toki luottamushenkilöt pääsevät kyselemään ja kertomaan mielipiteensä mm. tutkintoihin sisältyvistä laudatureista ja halutessaan äänestämään esittelijän esityksen kumoon. Luottamushenkilöille syntyy kokemus vahvasta demokratiasta, mutta tehokasta ajankäyttöä se ei ole. Mielestäni demokratia ei tarkoita sitä, että mahdollisimman moni päättää mahdollisimman monesta asiasta.
Ylimpien viranhaltijoiden valinta kuuluu luonnollisesti luottamushenkilöille. Ylimmällä johdolla on koko kuntaa koskien painavat mahdollisuudet vaikuttaa päätettäväksi tulevien asioiden valmisteluun ja kunnan tulevaisuutta tehdään poliittisilla päätöksillä.
Kukin tulkoon autuaaksi vahvalla uskollaan, mutta keskustelu avartaa.
kuntavaaliehdokas (sdp )