Mielipide | Oppisopimus on aito työelämäläheinen koulutusmuoto

Oppisopimus on ollut työelämän läheisin koulutusmuoto aina uusiutuen jatkuvasti rakenteiltaan ja opetussisällöltään. Myös työelämän parjaama byrokratia on vähentynyt niiden yli 25 vuoden aikana, jolloin olen tehnyt oppisopimuksia (noin 4000 sopimusta lähes 1 000 työpaikassa).

Oppisopimuksella opiskelee Suomessa noin 30 000 henkilöä eli joka viides ammatillisessa koulutuksessa oleva. Etelä-Savossa on voimassa noin 1000 oppisopimusta. Suosituimmat alat ovat tekniikka, sosiaali- ja terveysala sekä kauppa. Nuorista joka neljäs on kiinnostunut oppisopimuksesta, mutta oppisopimuspaikkoja on liian vähän.

Oppisopimuksella voidaan kouluttautua kaikkiin 2. asteen tutkintoihin (perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnot 160 kpl) ja ammatteihin käytännön työtehtävistä johtamiseen. Muu ammatillinen koulutus lähestyy koko ajan oppisopimuskoulutusta: työpaikalla oppiminen lisääntyy koulutussopimuksen (palkaton) ja ns. lyhyen oppisopimuksen kautta.

Oppisopimus voidaan räätälöidä työpaikan tai opiskelijan tarpeisiin. Pieksämäellä järjestetään oppisopimuksena ilman tutkintoa mm. Käytännön työoikeus esimiehille, Neuropsykiatria ja Nuorten psyykkinen valmennus. Tutkintokoulutuksena tarjotaan mm. tuotekehitystä, kansainvälistä liiketoiminta tai johtamista (Jet). Yksittäisiä perustutkinto-oppisopimuksia myyjästä lähihoitajaan tai hitsarista kokkiin – valokuvaajia unohtamatta.

Oppisopimusbyrokratia on vähentynyt. Oppisopimus voidaan solmia sähköisesti, väliarvioinnit ovat poistuneet, osaaminen arvioidaan työpaikalla näytöissä ja koulutuskorvaus maksetaan automaattisesti yrityksen tilille. Myös opintososiaaliset edut hoituvat sähköisesti. Opiskelu tapahtuu lähi-, etä- tai monimuotona.

Oppiajat ovat oppilaitosmuotoisia lyhyempiä, keskimääräinen valmistumisaika on n. 1,5 vuotta. Oppisopimuskoulutukseen ollaan erittäin tyytyväisiä (palautekeskiarvo 4,4 asteikolla 1 - 5, Vipunen 4.12.20).

Oppisopimuskoulutus aiheuttaa muihin työvoimapoliittisiin toimiin verrattuna vähiten kustannuksia julkiselle sektorille. Palkkatuki tuo pysyviä työsuhteita.

Oppisopimuksen kehittämistyöryhmä (OKM 2020) nosti kolme kehittämiskohdetta:

1. Lisätään oppisopimuskoulutuksen viestintä- ja tiedotustoimia.

2. Varmistetaan tuki ja ohjaus työpaikalle.

3. Edistetään siirtymiä koulutussopimuksesta oppisopimukseen.

Oppisopimuskoulutusta ei tunneta vieläkään yrityksissä, tiedottamista on lisättävä ja mentävä työpaikoille. Työpaikalle maksettavaa koulutuskorvausta nuorten ohjauksesta tulisi korottaa 500 euroon/ kk (nyt 200 €), kuten EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät lausunnoissaan toteavat. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on lisättävä.

Oppisopimus on siis aitoa työpaikalla oppimista, jossa käytäntö ja teoria kohtaavat ja tuloksena on tutkinto ja hyvä ammattitaito. Tällaisia ammattilaisia työelämä haluaa.

oppisopimuskoordinaattori

Etelä-Savon ammattiopisto

Pieksämäki