Kolumni Järjestötalon kohtalonkysymys paljasti populistit, jotka nyt väistelevät vastuuta itse tekemistään päätöksistä.

Pieksämäen kaupungin omistama Järjestötalo on luokiteltu kiinteistöohjelmassa realisoitavaksi tai purettavaksi rakennukseksi. Päätös asiasta näyttää syntyneen täysin normaalin ja läpinäkyvän prosessin kautta. Kiinteistöohjelman luokitukset olivat ensiksi esillä lautakunnissa, ja sitä käsiteltiin esimerkiksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa viime helmikuussa sekä perusturvalautakunnassa tammikuussa.

Tekniseen lautakuntaan kiinteistöohjelman luokitukset tulivat viime huhtikuussa ja siitä asia eteni kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon.

Kaikissa näissä vaiheissa luottamushenkilöillä on ollut valta vaikuttaa lausuntoihin sekä lopulliseen kiinteistöohjelman kiinteistöluokitukseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Sepponen (kesk.) kertoi Pieksämäen Lehden uutisessa, että Järjestötalon kiinteistöluokituksen muutos ei ole ollut vahinko. Aiemmin Järjestötalo oli strategisesti tärkeiden rakennusten luokassa, ja nyt realisoitavissa.

Missään vaiheessa prosessia yksikään luottamushenkilö saati puolue ei tehnyt esitystä Järjestötalon puolesta. Ei yksikään.

Uutisen ei pitäisi olla uutinen kenellekään Pieksämäen luottamushenkilölle, mutta verkkokeskusteluiden perusteella siitä näyttää yllättyneen useampikin.

Onko siis luottamushenkilöt itse tienneet, mitä ovat päättäneet vai onko mieli matkalla muuttunut? Tietoa ei ole todellakaan minnekään piilotettu, vaan kaikki kiinteistöohjelman luokitukset ovat olleet esityslistojen liitteinä ja niin luottamushenkilöiden kuin kuntalaistenkin saatavilla.

Toki esityslistat ja liitteet on pitänyt paitsi viitsiä lukea ja myös ymmärtää.

Kuntavaalit lähestyvät ja uudesta kaupunginvaltuustosta äänestetään 18. huhtikuuta. Järjestötalo tulee varmasti olemaan yksi asia, josta niiden alla keskustellaan.

Järjestötalo on yhdistysten sydän. Siellä toimii yli 30 eri järjestöä, Pieksämäen seutuopiston ryhmiä ja siellä on myös bändikämppiä. Neuvokas Toimintakeskus on sen isoin käyttäjä.

Sadat kuntalaiset käyttävät Järjestötaloa. Heitä varmasti äänestäjinäkin kiinnostaa, mitä poliitikot ovat Järjestötalosta päättäneet ja mitä mieltä sen kohtalosta oma valtuutettu on.

Kun luottamushenkilöt havahtuvat nyt puolustamaan Järjestötaloa, ilmassa on älyllisesti epärehellistä populismia.

Kun itse tekee jonkun päätöksen ja melkein vuosi myöhemmin havahtuu sen seurauksiin, vierestä asiaa seuraava voi vain ihmetellä: Ovatko luottamushenkilöt niin laiskoja, että eivät perehdy asioihin, joista päättävät, vai niin tyhmiä, etteivät ymmärrä, mitä päättävät? Näinkö kuntalaisten antamalla mandaatilla tehdään Pieksämäellä politiikkaa ja hoidetaan yhteisiä asioita?

Kun nyt kuntavaalien alla alkaa etsiä omaa ehdokastaan, kannattaa myös käydä tarkastamassa, ketkä istuivat 27. huhtikuuta 2020 hiljaa kaupunginvaltuustossa, kun kiinteistöohjelmasta ja Järjestötalon kohtalosta päätettiin. Osallistujalista löytyy kyllä kaupungin verkkosivuilta.

Sen verran voin paljastaa, että siellä on iso joukko myös niitä, jotka nyt puolustavat Järjestötaloa ja ovat kuin eivät olisi olleet itse edes asiasta päättämässä. Tällaiset valtuutetut eivät tunnusta omaa poliittista vastuutaan.

Virkamiehet eivät Järjestötalon luokitusta Pieksämäellä päättäneet. Sen tekivät poliitikot ja vielä yksimielisesti.