Mielipide: Vuoden viimeiset pohdinnat

Risto Mykkänen (vas.)

Pieksämäen talous on kuin syksyinen päivä, harmaata on. Mutta emme ole yksin, muillakin kunnilla menee varsin kehnosti, ei paista aurinko. Korona-avustukset pelastivat meillä tämän vuoden budjetin, 4,7 miljoonaa talousarvioon verrattuna, siksi leikkauksiakin on vähemmän, eikä veroja koroteta ja tulos on plussamerkkinen.

Velkaa on kovasti, yli 80 milj., investointeja on tehty reippaasti, nyt on aika hiljentää tahtia. Nyt yritettiin säästää heistä, joilla on jo eniten haasteita elämässä, kehitysvammaisilta ja senioreilta. Onneksi perusturvalautakunta esti osan leikkauksista vielä ensi vuonna. Taloudessa on jatkuva tasapainotustarve kun väki vähenee, ikääntyy ja investointeja on tehty reippaasti. Mitä kaupungin palveluista on jäljellä kun vuodet kuluu? Ja jos valtakunnallinen sote syntyy, niin mistä säästetään, kun ei enää perusturvasta. Tammi-marraskuun aikana Pieksämäellä oli syntynyt 75 lasta ja samaan aikaan kuolleita oli 248 henkilöä. Tästä ei enää montaa uutta päiväkotiryhmää tai koululuokkaa tulevaisuudessa synny.

Lehdessä on jo hyvissä ajoin aloitettu kirjoittelu, ketä tulevaan valtuustoon pitäisi valita ja ketä ei. Yhteistyökyky on mainittu ja luottamus. Nämä asiat toimii vain kun homma toimii molemmin päin, yhdessä. Kuntademokratian tärkeimpiin asioihin kuuluu, miten luottamushenkilöt ja kuntalaiset voivat osallistua asioiden valmisteluun. Luottamushenkilöiden ja kuntalaisten mielipiteiden täytyy välittyä asioiden valmisteluun, ja niiden huomioon ottaminen päätöksenteossa on tärkeää. Nyt mielipiteiden esittäminen vaikkapa valtuustoseminaareissa on vähän kuin huutelisi yksi metsässä, yhtä vähän on vastakaikua mielipiteille. On myös tärkeää, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen työnjako on selkeää. Luottamushenkilöt tekevät päätökset niistä toimintalinjoista kunnassa, joiden mukaan viranhaltijat toimivat, eikä toisinpäin.

Luottamushenkilönä minä olen jatkossakin kuntalaisten edustaja ja yhteyshenkilö kuntalaisten ja viranhaltijoiden välillä. Luottamushenkilönä kuuntelen kuntalaisten palautetta ja vien kuntalaisten kokemuksia, näkemyksiä ja aloitteita eteenpäin. Kuntademokratia toimii äänestämällä, jos yksimielisyyttä ei löydy. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä. Hyvin yksinkertaista.

Minulle luottamushenkilönä toimiminen ei ole jatkossakaan sitä, että juodaan vain kokouskahvit ja pullat, vaan avointa keskustelua ja mielipiteitä. Väitetään, että meillä riidellään kuntapolitiikassa vaikka valtuustossa on varsin hiljaista, väittäisin että varsin aneemista ja laimeaa touhua. Kun itse seuraan valtakunnan politiikkaa niin useimmissa kaupungeissa käytetään reippaasti puheenvuoroja valtuustoissa ja keskustelu on varsin värikästä, ollaan reippaasti eri mieltä ja äänestellään tarvittaessa.

Minulle riittää jatkossakin, että äänestäjät valitsee luottamushenkilöt, ei tähän erillisiä ohjeita tarvita miten äänestää. Äänestäjä osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä tässäkin asiassa. Valtuuston kokoonpano on ihanteellinen, kun se edustaa mahdollisimman hyvin koko kuntaa, ja koostuu eri ikäisistä ihmisistä ja eri ammattiryhmistä, sekä opiskelijoista eläkeläisiin. Nuoria aikuisia koskevia päätöksiä tehdään paljon, siksi heitä tarvitaan valtuustoon, lautakuntiin ja hallitukseen, mutta myös konkareita, heillä on sitä osaamista, mitä myös tarvitaan. Tärkeää on nyt, että ehdokkaaksi lähtee mahdollisimman moni kuntalainen.

Mutta hyvää uutta vuotta. Paljon hyvääkin tapahtuu meillä päivittäin. Kaikille hyvä kunta tehdään yhdessä.

Kommentoi