Ihmisillä on oikeus omiin mielipiteisiin ja asioita pitääkin tarkastella eri näkökulmista. Yksityisautoilu on vain yksi sellanen asia, josta ihmisillä on monia erilaisia mielipiteitä. Yksi haluaa tarkastella autoilua puhtaasti ympäristön näkökulmasta ja toiselle auton käyttäminen on käytännön sanelema pakko, jota ilman ei yksinkertaisesti tule toimeen. Suhtautuminen oman auton käyttöön on taatusti erilaista kehäkolmosen sisäpuolella kuin esimerkiksi Pieksämäen kylillä, jopa kymmenien kilometrien päässä keskustaajamasta.
Olen ajanut autolla 32 vuoden ajan. Viimeisen kymmenen vuoden ajan mittariin kertyy vuosittain lähes 50 000 kilometriä, joista valtaosa on työmatkaan liittyvää ajamista. Vuorotyö ja muutenkin epäsäännölliset työajat ovat pitäneet huolen siitä, ettei julkista liikennettä ole juuri pystynyt käyttämään työpaikan ja kodin välillä.
Minulle oman auton käyttäminen on nimenomaan käytännön sanelema pakko.
Autoilu ja varsinkin auton ylläpitäminen maksavat vuosittain melkoisesti. Kuukaudessa edullisellekin autolle tulee helposti hintaa 500 euroa, joka tietää vuodessa yhteensä 6 000 euron kustannuksia. Halvemallakin toki pääsee, jos kilometrejä tulee vähemmän ja osaa esimerkiksi omatoimisesti huoltaa ja korjata autoa enemmän. Kaikki eivät osaa ja se tietää rahan menoa, eli auton pitäminen maksaa enemmän.
Viime maanantaina Ilta-Sanomat kertoi, että maantieliikenteen massiivisia hiilidioksidipäästövähennyksiä pohtiva fossiilittoman liikenteen työryhmä tutkii parhaillaan muun muassa vuotuisen ajoneuvon reipasta korottamista. Jutussa kerrottiin, että päästötyöryhmän julkaisemissa taustalaskemissa nykyisiä ajoneuvoveroja on korotettu jopa kolminkertaiseksi. Hiilidioksidipäästöjen perusteella määräytyvä keskimääräinen perusvero on henkilöautoilla 240 euroa vuodessa. Verojen kolminkertaistaminen tietäisi keskimääräiselle autoilijalle sen perustella lähes 500 euroa lisää maksettavaa.
Ajoneuvoveron korottaminen tuntuisi eniten suuripäästöisiä autoja omistavien kukkarossa. Vanhoja ja samalla suuripäästöisiä autoja on runsaasti varsinkin Itä-Suomessa, jossa veronkorotuksetkin tuntuisivat esimerkiksi Etelä-Suomea enemmän.
Ajatus ajoneuvoveron korottamisesta ei siis oikein sytytä meitä täällä itäisessä Suomessa asuvia. Sellainen tuntuisi kohtuuttomalta tilanteessa, jossa eläminen maaseudulla sekä esimerkiksi taajamassa vaikutuisi huomattavasti kustannustason merkittävän kohoamisen myötä. Kaikki eivät voi asua suurkaupungin keskustassa tai edes lähiössä, jossa palvelut ovat lähellä ja julkinen liikenne toimii lähes vuorokauden ympäri. Kaikki eivät edes halua. Onneksi niin.
Nykyistä puhtaamman liikkumisen päämäärä on oikeanlainen ja hyväksyttävä tavoite. Siitä kiittävät sekä luonto että myös tulevat sukupolvet. Se onnistuu oikeastaan vain ja ainoastaan autokantaa uudistamalla.
Nykyinen kehitys kuljettaa väistämättä kohti sähköautoilua. Uusista autoista suurin osa on jo nyt erilaisia hybridimalleja. Akkutuotannon kehittymisen ja latausmahdollisuuksien parantaumisen myötä sähköautojen kysyntä nousee jo toiselle tasolle.