Kolumni: Työnteko on muuttunut koronapandemian myötä

Kari-Pekka Issakainen

Kari-Pekka Issakainen

Vielä vuosi sitten tähän aikaan tämä maailma oli kovin toisenlainen paikka elää, asua ja tehdä työtä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, eikä ihan vähiten koronapandemian vuoksi. Viime syksynä oli ihan toisenlaiset ongelmat, eikä koronaviruksesta tiedetty vielä mitään näin syyskuun puolivälissä. Vaikka virus saattoi levitä Kiinan Wuhanissa jo lokakuussa niin Wuhanin terveysviranomaiset tekivät ensimmäisen havainnon uudesta virustyypistä vasta joulukuun alussa viime vuonna.

Vaikka viime syksystä ei enää paljon muuta muista, niin kuitenkin sen, että hallitus linjasi 16. maaliskuuta lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi. Silloin oltiin poikkeusoloissa.

Sen jälkeen mikään ei ole ollut entisellään. On opeteltu elämään uutta normaalia, joka poikkeaa siitä mitä elämä oli ennen koronaa. Suurta osaa työssä käyviä koskettava muutos on ollut etätyön merkittävä lisääntyminen.

Etätyöhön siirryttiin kerralla ja hyvin nopeasti, eikä aikaa tärväytynyt turhaan opetteluun tai sopeutumiseen. Jos vastaavaa muutosta olisi yritetty ajaa läpi normaalioloissa, niin se olisi lopulta kestänyt vuosia ja jossain vaiheessa ansiokas kokeilu olisi jäänyt kesken. Nyt kaikki onnistui kerralla ja ilman suurempia ongelmia, kovilla olivat oikeastaan vain tietoliikenneyhteydet kun kaikki palaverit siirrettiin Teamsin kautta verkkoon.

Mihin kaikkeen sitä ihminen oikein pysytyiksikään, jos vain tahtoisi ja varsinkin pakon edessä?

Vastaus kuuluu, että ihan mihin vaan.

Mihin kaikkeen sitä ihminen oikein pysytyiksikään, jos vain tahtoisi ja varsinkin pakon edessä?

Koronasta on seurannut siis jotain hyvääkin, tai ainakin se tuonut selvää muutosta perinteiseen työelämään. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi?-seurantatutkimuksen tulokset puhuvat samaa kieltä. Koronakeväänä aiempaa enemmän etätyötä tehneet kertoivat muita useammin oppineensa parempia työtapoja. Moni koki tehneensä päätöksiä työssään aiempaa itsenäisemmin. Tutkimuksen mukaan yli puolet koronakeväänä aiempaa enemmän etätöistä tehneistä koki itsenäiseen työhön liittyvien päätösten tekemisen lisääntyneen kevään aikana.

– Etätyö näyttää tuoneen työhön uusia, työn imua ja laajemmin työhyvinvointia edistäviä voimavaroja, tutkimusprofessori Jari Hakanen tiivistää tuloksia Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittu kroonisen työväsymyksen vähentyminen ja samaan aikaan työssä tylsistymisen kasvu ovat voineet johtua työn kuormittavien tekijöiden vähentymisestä.

Etätyöstä on tullut pysyvä käytäntö suomalaisessa työelämässä, vaikka monella työpaikalla ehdittiin jo palata osaksi lähityöhön kesälomien jälkeen. Mutta näin ei tapahtunut suinkaan kaikilla työpaikoilla. Monet työnantajat ovat surutta jatkaneet etätyösuositusta pitkälle ensi vuoden puolelle, joissakin yrityksissä kokonaan lähityöhön palataan enää tuskin koskaan.

Muutos tulee vaikuttamaan esimerkiksi toimitilarakentamiseen ja tilojen vuokraamiseen. Tulevaisuudessa yritykset tarvitsevat entistä vähemmän toimistotilaa, koska entistä useammat työskentelevät kotonaan tai jossain muualla, paikasta riippumatta. Samalla se muuttaa ihmisten asuntoja, koska koteihin tarvitaan jatkossa kenties rauhallinen paikka omalle kotitoimistolle.

Mikään ei ole enää niin kuin oli ennen, onneksi.

Keskustelu