Koulumaailma muuttui koronan myötä

Tara McLees

Kolumni

Koulut ovat jälleen alkaneet, ja tiet täyttyvät pienistä ja vähän suuremmistakin koululaisista. Koulurauha julistetaan koko maahan Turussa perinteiseen tapaan 19 elokuuta. Tapahtuma on samalla osa Koulurauha-ohjelmaa, joka jatkuu kouluissa ja oppilaitoksissa läpi lukuvuoden. Lukuvuoden 2020–21 teemaksi työryhmän nuoret ovat valinneet yhdenvertaisuuden.

Suomessa valtakunnallinen koulurauha julistettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1990. Tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta kouluissa.

Koulujen lisäksi monella paikkakunnalla julistetaan nykyisin myös päiväkodeissa päiväkoti- ja eskarirauha.

Koulurauha-ohjelma jatkuu lukuvuoden ajan kouluissa ja oppilaitoksissa erilaisina teemaviikkoina. Teemojen tärkein sanoma on, että jokainen lapsi ja nuori on tärkeä, ja että on täysin okei olla oma itsensä.

Helpommin sanottu kuin tehty.

Jo vuosikausien ajan yhdenvertaisuuden käsitettä on pyritty juurruttamaan yhä pienempiin lapsiin ja opetettu, että ketään ei saa tuomita. Silti tämän ajatuksen juurtuminen on tänäkin päivänä vaikeaa.

Tässäkin voidaan ajatella, että kaikki lähtee kotoa. Jos lapsi kasvaa jo kotioloissa yhdenvertaisuuden, kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden ympäristössä, on tällaisten teemaviikkojenkin sanoman juurtuminen paljon helpompaa.

Viimeistään korona-kevät osoitti monelle koululaiselle sen, miten tärkeä kouluyhteisö voi olla. Moni ehti kaivata koulukavereita kovasti, jopa opettajia. Puhumattakaan koulunkäynnin tuomasta tutusta ja toivottavasti turvallisesta arjesta.

Vaikka joillekin oppilaille tällainen nopea irtautuminen kouluarjesta oli ehkä hyväkin asia, koki suurin osa koululaisista etäopiskelun sosiaaliset vaikutukset kovina. Vaikka opiskelu itsessään olisikin sujunut hyvin, oli eristäytyminen kova kolaus.

Kuten opettaja Kimmo Malmstedt Pieksämäen Lehdessä sanoi etäopetuksen alettua, tulisi perheiden pyrkiä pitämään oppimisen lisäksi huolta myös henkisistä voimavaroista. Tuskin kukaan meistä vanhemmista toden teolla edes ymmärsi, miten raskasta etäopiskelu loppujen lopuksi pienille lapsille olisi. Eikä välttämättä oppimisen kannalta, vaan nimenomaan sosiaalisten kontaktien puuttumisen kannalta.

Hopeareunuksen etsiminen asiasta kuin asiasta voi joskus olla enemmän kuin paikallaan. Jos koulujen ja koululaisten kannalta tällaista hopeareunusta haluaa etsiä korona-keväästä, voidaan sen helpostikin todeta olevan kasvanut arvostus opettajia ja koko koulujärjestelmäämme kohtaan.

Etäopiskelun vaikutuksia aletaan toki vasta pikkuhiljaa huomata. Nyt on se aika, jolloin luokissa selvitetään, miten opiskelu oikeasti sujui etänä ja mitä opiskelluista asioista jäi päähän. Paikattavaa oppimisessa varmasti löytyy, mutta suurimmalta osin etäopiskelu sujui hyvin.

Tulevasta kouluvuodesta on jo nyt muotoutumassa erilaisempi kuin koskaan. Koronan toinen aalto kummittelee jatkuvasti ihmisten päällä täällä Etelä-Savossakin. Kukaan ei varmastikaan toivo uuden etäkoulujakson alkamista, mutta on kuitenkin jollain tapaa helpottavaa tietää, että kouluissa tähänkin mahdollisuuteen on varauduttu ja toimintoja kehitetty entisestään viime kevään jälkeen.

Koulumaailma ei kuitenkaan enää ole entisensä.

Keskustelu