Rakkauden laki

Marja-Terttu Ritvanen

Palasta pyhäksi

Vanha tarina kertoo, kuinka mummo laahusti tietä pitkin painava kantamus selässään. Hevosmies pysähtyi ja mummo otti kiitollisena vastaan kyytitarjouksen. Pian mies huomasi taakan edelleen tämän selässä.

Kehotukseen heittää kuorma rattaille, mummo vastasi olevansa mielissään kyydistä, mutta jaksavansa itse viedä kuormansa. Moni toimii vieläkin mummon tavoin ja kuvittelee jaksavansa yksin.

Joudumme elämämme aikana kantamaan erilaisia kuormia. Kantamukset voi laskea maahan tai turvautua toisten apuun. Monenlaiset pelot, huolet, vaikeudet, ahdistukset ja paineet varastoituvat helposti sisimpämme kuormaksi.

Erityisesti aamuyöllä valvoessa niiden paino kasvaa usein ylivoimaiseksi. Aamun sarastus voi tuoda helpotusta, mutta ei poista kuormia.

Sisäiset taakat näkyvät harvoin ulospäin ja siksipä toiset ihmiset voivat näyttää meistä hyvinkin huolettomilta.

Meitä kehotetaan kantamaan toistemme kuormia ja niin täyttämään Kristuksen lain, joka on rakkauden laki. ”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.”

Saadaksemme muilta apua, meidän on rohjettava kertoa, mikä meitä painaa. Sanonta kuuluu, että jaettu ilo kaksinkertaistuu, mutta huoli puolittuu.

Mutta miten päästä huolista kokonaan? Jeesus kehottaa kaikkia työn ja kuormien uuvuttamia tulemaan luokseen. Hän lupaa antaa levon. Olen kokenut tämän. Kannoin vuosia sydämessäni murhetta asiasta, jolle en voinut tehdä mitään. Monet ystäväni rukoilivat puolestani ja halusivat näin auttaa taakan kantamisessa, mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Loppuun väsyneenä pyysin paria sielunhoitajaa auttamaan minua. He rukoilivat Jumalaa ottamaan kuorman pois. Siinä hetkessä koin, että taakka putosi harteiltani, vaikka murheen aiheuttanut tilanne oli ennallaan. Jeesus oli antanut minulle lupaamansa levon. Tilannekin korjaantui myöhemmin.

Pelot, huolet, vaikeudet, ahdistukset ja paineet voivat helpottua ajan kanssa ja lakata painamasta mieltä. Joskus olen kuullut puuskahdettavan, että jokin painaa kuin synti, mutta saarnoissa tätä sanaa nykyisin harvoin kuulee. Joku voi kuulemma syyllistyä.

Vaikenemalla ei syntiä ole kuitenkaan saatu poistetuksi tästä maailmasta eikä kenenkään sydämestä. Se voi olla niin raskas taakka, että se vie voiman elää.

Syntiongelman on kuitenkin Jumala ratkaissut. Hän lähetti oman Poikansa kärsimään ristillä rangaistuksen kaikista synneistämme ja näin vapautti meidät. Meidän osaksemme jää vain ottaa tämä totuus vastaan ja ”nousta Jeesuksen rattaille”.

Keskustelu