Positiivista pöhinää vai tyylikästä taantumista

Ulla Nykänen

Kolumni

Tohtori Timo Aro kävi maaliskuun alussa Pieksämäellä luennoimassa alue- ja väestökehityksen tilannekuvasta. Eikä kuva ole tilastojen valossa ruusuinen. Seuraavan 15 vuoden aikana työmarkkinoilta poistuu peräti 1,1 miljoonaa työntekijää. Tämä on puolet nykyisestä työllisten määrästä. Uutta työvoimaa tulee vastaavasti työmarkkinoille vuositasolla 50 000 vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuu. Toimiala- ja aluekohtaiset erot ovat merkittäviä.

Myös lasten määrä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä 131 000:lla. Rajun tuntuisen ennusteen toteutuessa vuonna 2040 maassa on 6 550 koululuokkaa nykyistä vähemmän. Jo nyt pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa syntyi vuosina 2017-2019 yhtä paljon lapsia kuin 260 muussa kunnassa Suomessa.

Alue- ja väestökehityksen muutosvoimat vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen monin eri tavoin. Alueet polarisoituvat ja suurten kaupunkikeskusten merkitys kasvaa. Pieksämäen kaltaiset seutukaupungit ovat suurten rakennemuutosten kynsissä.

Pieksämäen kolme kehityspolkua:

Pieksämäen tulevaisuudelle VTT Timo Aro näki kolme erilaista kehityspolkua. Yksi on itse itseään toteuttava ennustepolku, toinen omaehtoisen vaikuttamisen polku ja kolmas polku vie tyylikkääseen taantumaan.

Jotta polun pää löytyisi, tulisi Aron mukaan Pieksämäelläkin etsiä vastauksia kolmeen kysymykseen:

1. Mitkä ovat asioita ja tekijöitä, joihin Pieksämäki voi itse vaikuttaa omilla suunnitelmillaan, valinnoillaan, päätöksillään ja teoillaan?

2. Mitkä ovat sellaisia asioita tai tekijöitä, joissa Pieksämäen kannattaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa?

3. Mitkä ovat sellaisia asioita, joissa Pieksämäki on riippuvainen muiden tekemistä päätöksistä ja niiden aiheuttamista seurauksista?

Itse itseään toteuttava ennustepolku ei vaadi mitään. Ei edes vastausten etsimistä kolmeen ratkaisevaan kysymykseen. Tyylikäs taantuminen voisi tarkoittaa lähes samaa kuin itse itseään toteuttava ennustepolku. Ei nähdä tarpeelliseksi pistää hanttiin taantuvalle kehitykselle. Korkeintaan voidaan taantua tyylikkäästi ja mahdollisimman mukavasti.

Jos valtuuston vahvistamista strategioista ja jo tehdyistä kehittämistoimista voisi jotain johtopäätöksiä tehdä, niin taantuvalle kehitykselle halutaan Pieksämäellä pistää hanttiin. Koulutukseen on tehty suuria satsauksia, joilla halutaan turvata alueen yritysten työvoiman saantia. Maata on hankittu uuden asuntoalueen tarpeisiin, ja kaavoitushankkeita on vireillä. Niillä halutaan varmistaa asumisen edellytyksiä ja lisätä kaupungin pito- ja vetovoimaa. Liikennehankkeita on edistetty ja liikenteen saavutettavuutta varmistettu edunvalvonnalla ja vaikuttamisella. Näissä olemme riippuvaisia muiden tekemistä päätöksistä.

Kun yhteisesti hyväksyttyihin strategioihin ja tehtyyn kehitystyöhön sitoudutaan ja pystytään muuttamaan ylätason strategiset tavoitteet konkreettisiksi kehittämistoimiksi, voi Pieksämäen tulevaisuus olla valoisampi kuin mitä kylmät tilastoluvut ennustavat.

Sitoutumisen lisäksi tarvitaan panostuksia, sillä alueiden välinen kilpailu kiihtyy ja kiristyy nuorista ja nuorista aikuisista, osaajista, resursseista, näkyvyydestä sekä huomioarvosta. Sen seurauksena alueet jakautuvat voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin.

Keskustelu