Kullan ja hopean hinnat ovat liikkuneet viime aikoina rajusti. Mitä maailmanmarkkinoiden heilahtelut tarkoittavat tavalliselle suomalaiselle, jolla on kaapin pohjalla muutama vanha koru tai perintöhopeita?
Mainos | Maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi noteerattu mikroprosessorien valmistaja Nvidia on päivän kurssista riippuen arvoltaan noin 4,5 biljoonaa dollaria. Häkellyttävä summa kuitenkin kalpenee verrattuna maailman kultavarantojen markkina-arvoon, joka on jopa 35 biljoonaa dollaria.
Viimeisen vuoden aikana kullan hinta on käyttäytynyt tavalla, joka on saanut kokeneetkin analyytikot hieraisemaan silmiään. Vielä vuosi sitten kullan grammahinta liikkui 90 euron tuntumassa, mutta alkuvuonna 2026 hätyyteltiin jo 150 euron maagista rajaa.
– Kullan raju nousu alkoi siitä, kun maailman keskuspankit päättivät lisätä kultavarantojaan merkittävästi. Kun kysyntä kasvaa globaalisti, hinta nousee, ja tähän ovat reagoineet myös yksityissijoittajat, kertoo KultaVintagen perustaja, yrittäjä Matias Kerminen.
Mikä selittää hintojen heilahtelut?
Joskus kurssit laskevat nopeasti, kuten juuri tammi-helmikuun vaihteessa nähtiin. Muutamassa päivässä kullan hinta dippasi 150:n (€/g) tuntumasta 120:een.
Kermisen arvion mukaan kyseessä oli luonnollinen ns. korjausliike. Kun kullan hinta oli huipussaan, monet halusivat kotiuttaa voittonsa ja myydä, mikä laski hintaa hetkellisesti. Helmikuun 4. päivänä kullan hinta oli palautunut jo 138:aan.
– Markkinoilla on nyt enemmän lyhyen tähtäimen riskirahaa kuin koskaan. Kun tulee pienikin negatiivinen uutinen, esimerkiksi kun Yhdysvaltain keskuspankki FED ilmoitti, ettei korkoja lasketakaan odotetusti, riskisijoittajat myivät kultansa sekunneissa kotiuttaakseen voittonsa. Tämä aiheutti rajun, mutta usein väliaikaisen pudotuksen eli korjausliikkeen.
Kerminen huomauttaa, että vaikka markkina-analytiikka on tärkeää ja hyödyllistä, arvometallien hintaheilahteluissa ei ole yhtä oikeaa syytä, sillä kokonaisuus on monimutkainen, eikä kukaan voi tosiasiassa ennustaa sitä mitä huomenna tapahtuu.
Mikä tekee hopeasta arvaamattoman
Tammi-helmikuun vaihteessa tapahtunut korjausliike kirpaisi hopeaa vielä rajummin kuin kultaa. Muutamassa päivässä hopean markkina-arvosta katosi lähes kolmannes. Kuten kullankin kohdalla, hinnannousu alkoi taas nopeasti.
Kermisen mukaan hopean hintavaihtelu seuraa usein kultaa, mutta hopean markkinat ovat karkeasti arvioituna kymmenen kertaa pienemmät. Osittain tästä syystä myös sen hinnanmuutokset ovat usein kultaa jyrkempiä.
Hopea poikkeaa kullasta myös siinä, että sen kohdalla kyse ei ole vain sijoittamisesta. Hopealle on elektroniikkateollisuudessa vahva ja kasvava kysyntä. Tämä johtuu siitä, että hopea johtaa sähköä paremmin kuin mikään muu metalli.
– Yhteen sähköautoon käytetään jopa kilo hopeaa. Sähköistyminen ja teknologian kehitys pitävät huolen siitä, että hopean kysyntä pysyy korkeana.
Milloin on oikea hetki myydä?
Vaikka kurssit kiinnostavat, tavalliselle ihmiselle tärkein luku on se, mitä jää käteen. Jos hallussasi on esimerkiksi 15 grammaa 14 karaatin kultaa, sen markkina-arvo huipussaan oli tammikuun lopussa noin 1 300 euroa. Vaikka kurssissa tapahtuisi pieni pudotus, puhutaan silti sadoista euroista enemmän kuin vuosi sitten.
Mutta kannattaako vielä odottaa, jotta kotona lojuvasta kullasta voi saada vielä paremman hinnan?
– Se on puhdasta spekulaatiota. Kukaan ei tiedä varmasti, milloin seuraava huippu saavutetaan tai milloin trendi kääntyy pysyvästi. Siksi myyntipäätös kannattaa peilata omaan arkeen. Jos rahalle on käyttöä, arvoesineet kannattaa myydä. Varmaa on, että kulta on nyt historiallisesti erittäin arvokasta, Kerminen pohtii.
Usein arvoesineen myyminen onkin järkevintä silloin, kun se itselle parhaiten sopii.