Mainos: Digivieri

Näitä digitaitoja savolaiset ikääntyneet haluavat oppia – ” Haluan pysyä mukana digitaalisessa maailmassa ja seurata, mitä ympärillä tapahtuu”

Pielaveden kunta on toiminut etupainotteisesti sekä kuntalaistensa että oman henkilöstönsä digitaitojen turvaamisessa. Palvelua tarjotaan matalalla kynnyksellä, ajan voi varata kirjastolta paikan päällä tai soittamalla.

Pielaveden kunnan digineuvoja Sonja Roivainen ja neuvonta-asiakas Riitta Niskanen ovat yhdessä opetelleet muun muassa sähköpostin käyttöä, kuvien varmuuskopiointi ja verkkoasiointia. ”Palkitsevinta on, kun taidot paranee koko ajan ja edistyminen näkyy tapaamisten harvenemisena”, Roivainen kuvailee.

Mainos | Kunnan digineuvojana pari vuotta työskennelleen Sonja Roivaisen toimi vakinaistettiin, sillä kysyntää neuvonnalle riittää. Hän itse on työstään innostunut, sillä yksikään työpäivä ei ole samanlainen ja työ tuntuu merkitykselliseltä. Neuvonnan lisäksi Roivainen avustaa kuntamarkkinoinnissa, Savon Grown aluemarkkinoinnissa ja erilaisissa sähköisten palvelujen kehittämishankkeissa.

-Kunnan palvelut sähköistyvät koko ajan, siksi haluamme tarjota tukea uuteen maailmaan ja henkilöstöllekin mahdollisuuden parantaa omaa digikyvykkyyttään. Opastan omaa henkilöstöä ja kuntalaisia ja olen mukana myös sähköisen lomakeasioinnin ja sähköisten kokouskäytäntöjen kehittämistyössä.

Asiakkaan ehdoilla edetään

Sonja Roivaisen neuvontatyön pääpaino on kuitenkin kuntalaisten lähineuvonnassa, joka hoituu kätevästi kirjastolla. Ajan voi varata kirjaston asiakaspalvelusta paikan päällä tai puhelimitse.

-Lähineuvonta toteutetaan kirjaston monitoimitilassa turvallisuus huomioiden. Kirjastolta voi varata ajan asiakaspalvelusta paikan päällä tai soittamalla. Tarjoan puolen tunnin ja tunnin aikoja. Pitempi aika ei enää palvele, sillä uutta asiaa tulee liikaa. Mieluummin varataan vaikka kaksi aikaa samalle viikolle, jos opittavaa asiaa on paljon, Roivainen kannustaa.

Asiakkaita Roivaisella on laidasta laitaan ja neuvonnan tarve vaihtelee paljonkin. Opastus lähtee aina asiakkaan tarpeesta ja asiakkaan toiveiden mukaan edetään. Kuitenkin esimerkiksi pankkiasiat ja terveystietoihin liittyvät henkilökohtaiset asiat ovat sellaisia, mitä hän ei mielellään lähde opastamaan.

-Opettelemme esimerkiksi tiedostojen siirtämistä, sähköpostiin liittyviä asioita, tietoturva-asioista on käyty keskusteluja. On opeteltu älypuhelimen käyttöä, whatsapp-viestittelyä, tabletin kanssa toimimista tai miten eri nettisivulta voi haken ohjeita ristikoiden täyttöön. Kaikki neuvonta lähtee siitä, mikä on asiakkaan tarve, mutta esimerkiksi henkilökohtaisessa pankkiasioinnissa ohjaan mieluummin pankin omaan neuvontaan.

-Sanon aina ohjattavilleni, että rohkeasti kokeilemaan, et sinä sitä konettasi niin sekaisin saa, etteikö yhdessä saada korjattua. Etenemme pienin askelin, kaiken ei tarvitse tapahtua heti, mennään yksi asia kerrallaan. Olenkin saanut palautetta, että minun kanssani ei tarvitse jännittää.

Tekemällä oppii

Riitta Niskanen on yksi Roivaisen opastettavista. Niskanen on omien sanojensa mukaan utelias kuntalainen, joka haluaa pysyä mukana myös digitaalisessa maailmassa ja seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Roivaisen ohjauksessa on monet asiat tulleet tutuiksi.

- Olemme tehneet muun muassa kuva-albumeja nettiin ja otettu kuvat tikulle, asennettu virustorjunnan ilmaisohjelma, katsottu sähköpostin toimintaa ja roskapostin estoa. Facebookissakin olen, mutta en ole aktiivinen. Käyn välillä katsomassa, mitä muut kirjoittelevat ja syntymäpäiväonnittelut lähetän, mutta en itse mitään kommentoi, Niskanen nauraa.

Vaikka Niskasella on läppäri sekä älypuhelin käytössä ja pankkiasiatkin hän hoitaa sujuvasti verkossa, liittyy sähköisiin palveluihin hankaliakin asioita. Siksi hän kannustaakin kuntalaisia käyttämään digineuvontaa.

-Pankkipalveluja on pakko käyttää verkossa, mutta se on tuttua pitkältä ajalta eikä ole vaikeaa. Se on helpoimmasta päästä, mutta kaikki semmoiset päivitysjutut, jotka ovat vain englannin kielellä ja kun ei ymmärrä, niin ei uskalla nappia painaa, Niskanen tuskailee ja jatkaa, että kunnan digineuvojaa kannattaa hyödyntää, kun sellainen palvelu on maksutta tarjolla.

-Se on hieno juttu kunnalta. Sinne kannattaa mennä, jos ei jotain osaa, niin siellä sen oppii. Ainakin minulle on ollut tosi tarpeeseen, Niskanen kiittelee.

Roivainen tunnistaa Niskasen epävarmuuden uuden edessä. Hän toivookin digipalvelujen tuottajilta ennakoivaa opastusta vaikkapa päivitysten osalta, koska usein sivun ulkoasukin muuttuu.

-Palvelutarjoajan pitää järjestää tukipalvelut matalalla kynnyksellä ja ennakoivasti tyyliin ”Hei meillä on muuttumassa tämä järjestelmä, tästä numerosta saat apua.” Jotkut ovat niin spesifejä juttuja, että on parempi, kun tuki tulee palveluntuottajalta mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Sekin rohkaisisi ihmisiä osaltaan käyttämään neuvontapalveluja, Roivainen vinkkaa.

• Digituki on sähköisen asioinnin, palvelun tai älylaitteen käytön tukea. Sen tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Digituki voi olla etätukea, lähitukea tai koulutusta.

• Digivieri on Pohjois-Savon alueellinen digituen koordinointihanke, jossa on koottu alueellinen digituen toimijaverkosto.

• Verkostossa on mukana kuntia ja muita viranomaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä. Yhteisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikki pystyisivät käyttämään sähköisiä palveluja.

• Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon liitto.

• Digituen alueellinen koordinaatio on osa valtakunnallista digituen toimintamallia. Valtakunnallista työtä koordinoi Digi- ja väestötietovirasto, ja rahoittaa valtiovarainministeriö.

www.pohjois-savo.fi/digivieri