lauantai 25.3.2017 Aija

Se oli rakkautta ensi silmäyksellä

Partaharju on syntynyt, kasvanut ja kukoistanut nuorisolle

Tara McLees

”Eräänä loppukesän iltana Myllypuron varrella Partaharjulla Pitkä-Jussi puuhaili vielä myllyssään. Mylly oli Myllypuron pienen kosken niskalla synkän ikikuusiston sylissä. Puro solisi loputonta lauluaan ja kuusikko henkäili tuulen mukana.
Myllypuron takaa alkoi loputtoman tuntuinen erämaa jossa riista liikkui ja oli rauhallista. Lähellä oli Nikkarilan kylä, jossa kuuluisat nikkarimiehet veistivät rakennusten salvokset.
Valmiit salvostetut hirret he sitten uittivat pitkin Salvosjärveä Partaharjun rantaan. Siitä valmiit seinähirret siirrettiin lopulliselle sijoituspaikalleen uuden rakennuksen kehikoksi.
Partaharjun kuuset olivat naavaisia ja niinpä jo iät ja ajat oli tätä aluetta sanottu sen mukaan Partaharjuksi. Kaunis harju. Kirkasvetinen, vaikkakin vähän ruosteinen, Salvonen päilyi omassa rauhassaan.”
Näin alkaa Partaharjun tarina niin kuin tarinankertoja ja poikaleirien pidetty vetäjä Valter Koistinen sen on jättänyt jälkipolville. Koistisen kertomat tarinat Pitkä-Jussista, Yks’silmä-Iivarista ja Erä-Kallesta elävät Partaharjulla edelleen, vaikka tarinankertojasta itsestään onkin jo aika jättänyt.
Diakoni Timo Sjöman muistelee tarinankertoja Koistisen eläytymistä iltanuotioilla kerrottuihin juttuihin 1960-1970 lukujen vaihteessa Harri ja Paula Raittiin kirjoittamassa kirjassa Iso-Parta ja Partaharju.
– Valter vangitsi kuulijat muutamin elkein ja omaperäisellä kerrontatekniikalla, josta monet kertojat ovat saaneet vinkkejä omaan tarinointiinsa. Tuohon aikaan Valter Koistinen oli Partaharjun sydän.

Pieksämäen Partaharju tunnetaan erityisesti leiritoiminnastaan. Alueen leirintäalueilla on vieraillut vuosien saatossa kymmeniä tuhansia leiriläisiä.
Vuonna 1945 Pieksämäellä vietettyjen Poikien Kesäpäivien tuoksinnassa rovasti Kaarlo Salovaara kutsui Poikien Keskuksen miehet Verner Aurolan, Yrjö Karilaan, Sulo Karpion ja Pentti Tapion vierailulle pappilaansa.
– Siellä rovasti Salovaara kuuli, että etsinnässä oli sopiva paikka leirikeskukselle. Hän johdatti miehet katsomaan paikkaa, jossa seurakunta oli pitänyt useita leirejä. Paikka oli Partaharju, Salvosjärven rannalla, kertoo Partaharjun isäntä ja markkinointipäällikkö Eija Sorjonen.
Tarina kertoo, että Pentti Tapio oli eniten vaikuttunut hänelle näytetystä paikasta.
– Opetusneuvos Tapio muisteli usein, että paikan näkeminen oli rakkautta ensi silmäyksellä, sanoo Sorjonen.
Partaharjun leirikylän rakentaminen alkoi jo vuonna 1946. Samalla pidettiin jo ensimmäisiä leirejä.

Tuleva kevät ja kesä näyttävät Sorjosen ja Pirjo Riipisen mukaan hyviltä Partaharjussa. Rippileirit pyörähtävät jälleen käyntiin kesän alusta, ja hiippakuntaleiri Lahja valtaa Partaharjun kesäkuun loppupuolella. Kesän kruunaa puhallinmusiikkileiri, jolla on Partaharjussa pitkät perinteet.
– Kummallekin hiippakuntaleirille saapuu yleensä noin 400 leiriläistä, joten tehtävää piisaa, Riipinen naurahtaa.
– Puhallinmusiikkileirejä puolestaan on Partaharjussa järjestetty katkeamatta 63 vuoden ajan!
Partaharjun vuokrattavat mökit ja rantasauna houkuttelevat turistien lisäksi kokous- ja juhlaväkeä. Ristikiven kirkko on myös tunnettu, Hannun vaakunalla merkitty nähtävyyskohde.
– Olen todella iloinen siitä, että Partaharju on alkanut kasvattaa suosiotaan erilaisten perhejuhlien viettopaikkana. Lisäksi täällä järjestetään paljon työpaikkojen tyhy-päiviä ja kokousviikonloppuja, Sorjonen listaa.
Kesällä moni paikkakuntalainen ja kauempaakin tuleva suuntaa luontopolulle ja uudelle pyhiinvaellusreitille.
– Meillähän on täällä Suomen pisin esteetön luontopolku, joka on pituudeltaan puolitoista kilometriä, Sorjonen kehaisee.

Jätä kommentti

*